Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Arvosteluja

ARVOSTELUJA

Tangon tunteikkuus ja varsinkin unelmien bändin soitto saavat kuulijansa sydämen pamppailemaan toisinaan lähes ylikierroksilla. Johanna Juholan ja Eppu Nuotion Huudetaan kertoo mainiosti parisuhteen arjesta.
Mari Koppinen, Helsingin Sanomat 2015 (Tango-orkesteri Unto: Yön tummat siivet CD- arvostelu)
Star-studded supergroup of Finnish Tango. The members of the orchestra are all prominent performers of the Finnish music scene: the great pianist and composer Timo Alakotila, accordion superstar Johanna Juhola, Mauno Järvelä from JPP and bassist Hannu Rantanen.
Fiona Talkington Songlines lehti 2015 (Tango-orkesteri Unto: Yön tummat siivet CD- arvostelu)
Esiintyi Johanna sitten soolona, Reaktori -yhtyeensä, Milla VIljamaan, Timo Alakotilan tai Las Chicas del Tangon kanssa, hän on Suomen tango- ja harmonikkapiirien kiistaton tähti.
Folkworld 2013 (Fantasiatango -levyarvostelu)
Milla ja Johanna neulovat tapansa mukaisesti helmeilevän, leikkisän, vauhdikkaan ja keinuvan tangokudelman.
Suvi Sistonen, Kansanmusiikki -lehti 4/2013 (Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola: Tango Diary -levyarvostelu)
Duon jo pitkään jatkunutta yhteistyötä voi huoletta kutsua saumattomaksi.
Pekka Nissilä Muusikko lehti 2013 (Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola: Tango Diary CD- arvostelu)
Tämä oli tämän syksyn livemusakokemusten parhaimmistoa!
Leena Elenius, Kisa- ja kulttuuriturismia blogi, marraskuu 2013
Levyllä soittavat Johannan kokoonpanoista Johanna Juhola Reaktori sekä Johanna Juhola Trio. Mukana on siis pettämätön joukko kentän kärkimuusikoita. Suosikkijuttuni levyllä on Juholan tapa yhdistellä alkuperäisiä tangolevytyksiä omiin sovituksiin ja tällä kertaa mukana on mitä sykähdyttävin Metro-Tytöt raidalla Huulet kylmät kuin jää.
Suvi Sistonen, Pelimanni 4/12 (Johanna Juhola: Fantasiatango 2 CD-arvostelu)
Sana Fantasiatango kiteyttää osuvasti bändin esteetiikan. Omaperäisen ja tuoreen musiikkinsa ja poikkeuksellisen lavakarismansa ansiosta magneettinen Johanna Juhola ja hänen Reaktorinsa on silkkaa herkkua kaikille tangon ja folkin ystäville.
(Johanna Juhola Reaktori live at RIch Mix, London)
Visuaalinen teho on välitön, kiitos rohkeanväristen pukujen turkoosin, vihreän ja punaisen, jotka saavat yhtyeen näyttämään suoraan Pixar-studiolta temmatulta suomalaiselta supersankariryhmältä, jonka supervoimia ovat musiikillinen loisto, rentous yleisön edessä ja nokkela mielikuvitus.
Tony Benjamin, The Bristol Post 15.4.2013 (Johanna Juhola Reaktori live at Colston Hall, Bristol)
Johanna Juhola Reaktori antoi Rich Mix-yleisölle kaivatun ruiskeen iloa ja hilpeää huumoria uskomattomalla korvia ja silmiä ruokkivalla esityksellään tiistai-iltana Lontoossa. Folk-tangon yhdistämienen räp-musiikkiin ja elektronisiin rytmeihin osoittaa, että vain taivas on rajana tämän yhtyeen luovuudelle.
(Johanna Juhola Reaktori live at RIch Mix, London)
Johanna Juhola Reaktori on todellakin omaperäinen ja hyväntuulinen bändi. Meininkinsä ja ainutlaatuisuutensa takia bändi kuuluu pakko nähdä –kategoriaan kaikille tangofaneille, tai kenelle tahansa, joka arvostaa nerokasta ja taitavaa muusikkoutta.
(Johanna Juhola Reaktori live at The Stables, Milton Keynes)
Craig Macartney, April 2013
Andrew Chua, April 2013
Charmaine White, April 2013
Musiikillaan tarinaa maalaten, Johanna Juhola Reaktori vie yleisön tunteita pursuavalle musiikilliselle matkalle, jonka aikana käydään sekä komedian että tragedian mailla...
Robert Burnham-Rusk, April 2013 (Johanna Juhola Reaktori live at The Junction, Cambridge)
My it’s good. I don’t understand a word (Bipolär tango) but who cares, it’s great anyway.
Listen, learn, read blog 21.9.2013 (Music review of Johanna Juhola: ‘Fantasiatango 2’)
Fantasiatango 2 on kuin päättymätön road movie, jossa maisema vaihtuu nopeasti ja jolle ominaista on innostus ja vapautunut tunnelma. Johanna Juhola luo syvän ilmeikkäitä teemoja jotka todella tempaavat mukaansa. Fantasiatango 2 on kaunista ja nautittavaa musiikkia täynnä tarttuvaa elämän iloa.
Tommi Koskenheimo, Finnish Music Quarterly, March 2013 (Music review of Johanna Juhola: ‘Fantasiatango 2’)
Johanna Juhola on suomalaisen kansanmusiikin Pumuckl: Kuin tämä baijerilainen peikko hän sekoittelee tangoa ja muita musiikkityylejä välittämättä säännöistä tai rajoista. Hänen sormensa tanssivat harmonikan näppäimillä kuin viimeistä päivää. Tälle ehtymättömän idearikkaalle ja luovalle naiselle täytyisi ehkä rakentaa oma ohituskaista.
Nordische Music 2012 http://nordische-musik.de (Johanna Juhola: Fantasiatango 2 -levyarvostelu)
Johanna Juhola on maan taiteellisesti kunnianhimoisimpia uuskansanmuusikoita. Juhola ei ole jäänyt hyrisemään muinaisuuden tunteessa, vaan suunnannut perinteet pääomanaan haitareineen uusiin tuuliin.
Suonna Kononen, Karjalainen 15.12.2012 (Johanna Juhola: Fantasiatango 2 -levyarvostelu)
Johanna vangitsee ja viettelee yleisönsä virtuoottisuudellaan ja hurmaavan hauskoilla välispiikeillään...
Harmonikansoittoa kuumimmillaan!
Johannes Adolfsson, JJ Trio Östersund
Olen kuunnellut suuren määrän tangomusiikkia vuosien mittaan (erityisesti Astor Piazzollan uutta tangoa), ja tämä albumi on huippuluokkaa. Muusikot tarjoavat kaiken mitä kuulija tarvitsee autenttiseen tangokokemukseen paitsi perinteisiä machoja miestanssijoita ja naisia piikkikoroissa. Sillä alueella olette omillanne.
Maailmanmusiikin levyarvioblogi Moon Child, helmikuu 2012 (Las Chicas del Tango feat. Horacio Ferrer: Tango de Norte a Sur -levyarvostelu)
Las Chicas del Tangon perusta on supervahva duopari, harmonikkataiteilija Johanna Juhola ja pianisti Milla Viljamaa solistinaan Kukka-Maaria Ahonen. Ei voi yksinkertaisesti olla huomaamatta sitä voimaa jota molemmat soittimet huokuvat - eloisia, energisiä riffejä ja loistavaa tango nuevon muotokielen hallintaa erityisesti Juholan tapauksessa.
Huvudstadsbladet, Tove Djupsjöbacka, huhtikuu 2012 (Las Chicas del Tango feat. Horacio Ferrer: Tango de Norte a Sur -levyarvostelu)
Tämän kurittoman innovaattorin ansiosta tango on saanut ainakin yhden vuosisadan lisää elinaikaa.
Ton Maas, Ode Magazine kevät 2011 (Fantasiatango -levyarvostelu)
Virkistävä, erilainen, lumoava, nuorekas, maailmanmusiikkihelmi.
Hanne Orrenmaa, Ilkka 8.7.2011 (Johanna Juhola Reaktori: The Limits of Tango -shown arvostelu)
Harmonikkataiteilija-säveltäjä Johanna Juhola Reaktori-yhtyeineen tarjoaa upean setin argentiinalaista tango nuevoa uudella live-albumillaan. Kuvitteellisessa tangomaailmassa vallitsee kadehdittava huolettomuus. Tammikuun harmaus unohtuu. Tätä on tango!
Kaisa Pastila, Anna, Tammikuu 2011 (Tango Roto Live -levyarvostelu)
Virne hiipii suupieliin. Johanna Juholan instrumentaalimusiikki on mitä parhainta seuraa aamuruuhkassa - se saa vastaantulijoiden kasvot kertomaan tarinoita. Kuuntelukokemusta voisi verrata Gabriel Garcia Marquez -kirjan lukemiseen.
Antti Karkiainen, Suomen Kuvalehti 4.2.2011 (Tango Roto Live -levyarvostelu)
Tulee mieleen Saksikäsi Edward, huvipuistot, Buenos Airesin tangosalit, tumma havumetsä ja Peppi Pitkätossu lelu- ja makeiskaupassa. Ote on väliin kipakka, väliin suruisa, väliin mystinen. Kokonaisuus on huoliteltu ja älykäs. Kun taitoa on tarpeeksi, voi murtaa kaavoja kekseliäästi. Tämä on juuri nimensä mukaista fantasiatangoa eikä mitään tylsynyttä tahkoamista.
Kun haluaa elämyksellisen mielikuva- ja musiikkimatkan, Fantasiatango on hyvä tapa kuljettaa itsensä pois tästä todellisuudesta. Kannattaa kokeilla vaikka junaa tai lentoa odotellessa.
Risto Haapsamo, Kaleva 25.2.2010 (Fantasiatango -levyarvostelu)
Juholan edellisen levynsä otsakkeeksi keksimä Fantasiatango kuvaa hyvin musiikkia, jossa on Piazzollan juhlavuutta ja Danny Elfrnanin elokuvamusiikin pimeää lennokkuutta.
Suonna Kononen, Karjalainen 22.12.2010 (Tango Roto Live -levyarvostelu)
Fantasiatango oli sävellys, jonka Johanna Juhola esitti Helsingissä pidettyjen Eurovision laulukilpailujen semifinaaleissa liki kattoon hinattuna. Samainen Fantasiatango on antanut nyt nimensä Juholan toiselle sooloalbumille ja juuri näistä kahdesta Juholan musiikissa on kyse: fantasiasta ja tangosta. Argentiinan tango nuevon kaiut sekoittuvat hiukan naivistiseen huvipuistomeininkiin, ja kuvat vyöryvät mieleen.
Pirkko Kotirinta, Helsingin Sanomat 14.3.2010 (Fantasiatango -levyarvostelu)
Johanna Juhola on Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjan kasvatti, persoonallinen haitaristi, joka osuu toisella soololevyllään Fantasiatango maukkaasti kultasuoneen. Levyn nimi kuvaa oleellisen: tässä on kyse tangoon pohjautuvasta ja raikkaasti iloittelevasta fantasiamusiikista. Vallattomia värejä, oivaltavia oikkuja ja lempeää leikkisyyttä piisaa vatsan täydeltä.
Markus Luukkonen, Etelä-Suomen Sanomat 27.2.2010 (Fantasiatango -levyarvostelu)
Johanna Juholaa on kutsuttu yhdeksi maamme kiinnostavimmista haitarinsoiton uudistajista. Fantasiatango soikin upean persoonallisesti. Juholan ja hänen kehden eri bändinsä viestintä on rehevää, kujeilevaa, tuumivaa ja harrasta. Ammattimainen tarkkuus ja sävellysten kunnianhimo säilyttävät jännitteen rennonoloisessa tarinankuljetuksessa. Todellista muusikkoutta. ***** (5 tähteä)
Saara Pakarinen, Me Naiset maaliskuu 2010 (Fantasiatango -levyarvostelu)
Fantasiatango is like a fun, diverse soundtrack for a slightly strange day.
Finnish music quarterly 2/2010 (Fantasiatango -levyarvostelu)
On lottovoitto mille tahansa esitykselle saada tällainen orkesteri (Johanna Juhola Reaktori) vastaamaan musiikista. Johanna Juhola kuuluu eturivin harmonikkataiteilijoihimme ja on lisäksi karismaattinen lavahahmo.
Tove Djupsjöbacka, Huvudstadsbladet 15.9.2009 (Tango Roto -shown arvostelu)
Tangoshow'n pisteet kerää orkesteri. Argentiinalaisen tango nuevon ystäville vinkki: Tango Roto -esityksen bändi on loistava. Johanna Juhola Reaktori soittaa Johanna Juholan ja Milla Viljamaan sävellyksiä ilmiömäisen hyvin ja ihanan intohimoisesti.
Mika Saarelainen, Helsingin Sanomat 14.9.2009 (Tango Roto -shown arvostelu)
Musiikki on niin ihanaa ja ilmaisuvoimaista, että tuntee pakahtuvansa. Varsinkin Fantasiatango saa yleisön hihkumaan. Muusikoillakin tuntuu olevan hauskaa ja kommunikointi onnistuu kulmakarvoilla ja katsekontaktilla.
KaraNet, edu.fi/lehtiverstas 9.10.2009 JT (Tango Roto arvostelu)
Kraft-duossa hynttyynsä ovat lyöneet yhteen kaksi virtuoosia, Johanna Juhola (harmonikat) ja Pekka Kuusisto (viulu). Jälki on sen mukaista: supertaitavaa, tekniikan sudenkuopat leikiten ylittävää ja niillä keikaroivaa.
Riemastuttava on klassisesti laulavan viulun ja tiukasti räppäävän tempon yhdistelmä One MC, one delay, jossa duon svengi haastaa alkuperäisen Don Johnson Big Bandin. Sekoboltsisovituksen solistina vierailee Tommy Lindgren. Tangon tahteja ja polskaakin levy on syönyt, kuin ohimennen. Aikamoinen debyytti.
Pirkko Kotirinta, Helsingin Sanomat 7.3.2009 (Kraft: "Max Höjd" -levyn arvostelu)
Huipputaitavat muusikot tekevät vilpitöntä oman näköistään viihdettä ja seikkailevat harmonikan ja viulun tonteilta mihin tahansa sointeihin ja musiikkeihin...
Kare Eskola, Rondo 3/2009 (Kraft: "Max Höjd" -levyn arvostelu)
Levyn alkumetreillä tulee selväksi, että toiveet musiikin genren määrittellemisestä voi heittää Uunista tuli nyt ensimmäinen levy "Max Höjd", jonka tuoreus ja yllätyksellisyys valloittavat. Kappaleiden tunnelmat vaihtelevat riehakkaasta rantajamien poljennosta herkkiin sadunomaisiin maisemiin miniflyygelin kilistessä keijunkeveästi kuten kappaleessa Illusia. Upeiden elektroniikalla ryyditettyjen soundien mukana sukelletaan valtamerien syvyyksiin kappaleessa Valaat.
Päivi Kurkikangas, Apu helmikuu 2009 (Kraft: "Max Höjd" -levyn arvostelu)
Soittajien tekninen taso on huikaiseva, mutta suurimman vaikutuksen teki esityksen inhimillisyys ja lämmin huumori. Kun asialla ovat asiansa osaavat ja asialleen omistautuneet taiteilijat, kaksi esiintyjää on juuri sopivan suuri kokoonpano. Syntyy vuorovaikutus, muttei skitsofreniaa. Kuten iskuryhmän toinen puolisko asian ilmaisi, ”Täydellistä”.
Jyrki Kallio, Aamulehti blogit 3.1.2009 (Kraft -duon konsertti Suisto -klubilla Hämeenlinnassa)
Levy pursuaa sähäkkää, energistä, leikkisästi ilottelevaa, taiturillista musiikkia... Levy on myös todiste vireläisten sävellystaidoista, sillä sävellykset ovat pääasiassa muusikkojen omia... Vireen muusikoiden soitto on vuosien varrella hitsautunut yhteen saumattomaksi kudokseksi. Sovitukset ja soitinnukset ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia ja antavat yhteistykityksen lisäksi tilaa yksittäisille soittimille.
Arja Kangasniemi, Pelimanni -lehti joulukuu 2008 (Spontaani Vire: Korkea Kofeiinipitoisuus -levyarvostelu)
Yhtyeen soitinvalikoima oli runsas ja sen myötäsointivärikin rikas ja monimuotoinen.
Spontaanin Vireen esittämät kappaleet kertoivat tarinoita vaikka yhdessäkään niistä ei laulettu. Korkeatasoista ja riemastuttavan energistä esitystä oli ilo olla mukana kuulemassa ja kokemassa.
Sirpa Sutinen, Pogostan Sanomat 1.5.2008 (Spontaani Vire -yhtyeen konserttiarvostelu)
Now it ́s her (Johanna Juhola) turn to shine, on this duoalbum. Under Alakotila ́s guidance she has blossomed into another of Finland ́s stunning accordionists, and has developed her own musical style, retaining the grace of players like Kalaniemi (Maria) yet bringing an almost raw edge to her own compositions. This is CD of sheer joy from two fine musicians. ****
Fiona Talkington, Songlines 3/2008 (Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa Tilassa -levyn arvostelu)
Levyn kiinnostavimmat sävellykset ovat harmonikansoittaja Juholan kynästä. Sylvesteri huokuu ranskalais-djangomaista tunnelmaa ja yltyy intensiteetiltään hurjaksi; viulussa taituroi Pekka Kuusisto, Myös harmonioiltaan ovelasti rakennettu Yli siniviivan, jossa vierailevat Petri Hakala (mandoliini) ja Roger Tallroth (kitara) sekä raivoisaa elämänvoimaa pursuava Kevään ensimmäinen tango ovat komeita.
Pirkko Kotirinta, Helsingin Sanomat 21.12.2007 (Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa Tilassa -levyn arvostelu)
Dueton soitto oli häikäisevän taitavaa, leikkisää, herkkää ja intohimoista. Muusikoista välittyvä lämpö ja esiintymisen ilo välittyivät Alumni-teatterin viimeiseen penkkiriviin asti, ja viimeisten sävelten vaiettua yleisö osoitti seisaaltaan suosiota. "Fantastista", useat konserttivieraat luonnehtivat tunnelmiaan konsertin jälkeen. Kuusiston ja Juholan häikäisevän soittotaidon lisäksi heidän raikas ja välitön esiintymistyylinsä herätti ihastusta yleisössä.
Suvi Turja (Kraft Duon marraskuun 07 Ottawan konsertin arvostelu)
Johanna Juhola (s.1978) on se moderni hanuristi Sibelius-Akatemian kasvattamista, viime vuosina voimakkaasti esiin tulleista nuorista huippumuusikoista, jotka nostettiin näyttävästi lavalle Eurovision laulukilpailujen semifinaalissa. Hänen esiintymisensa Suomen ainoissa euroviisuissa oli perusteltua. Kuuluuhan Juhola muun muassa Kimmo Pohjosen ohella niihin, jotka ovat luoneet uutta suomalaista hanuritaidetta raikkaalla otteella ja tehneet sillä myös mainetta maailmalla. Juholan sooloalbumi Miette oli yksi viime vuoden kauneimmista kotimaisista levyistä.
Kappaleet ovat toiveikkaampia, hauskempia ja leikkisämpiä kuin ne suomalaisen tangoperinteen tutut tummanpuhuvat klassikot. Silti sielun tuntojen koskettaminen ei ole kadoksissa. Ollaan vain urbaanimmassa ympäristössä.
Tero Salonen, Aamuposti 29.6.2007 (Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola: Mi Retorno -levyn arvostelu)
Suomalainen tango ei ole entisensä.Siitä pitävät huolen nuoren polven kansanmuusikot pianisti Milla Viljamaa ja haitaristi Johanna Juhola.
Kaisa Pastila, Eeva heinäkuu 2007(Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola: Mi Retorno -levyn arvostelu)
Milla Viljamaa ja Johanna Juhola ovat todistaneet taituruutensa Astor Piazzollan parissa. Tangoduon toisella albumilla piano ja hanuri keskustelevat ennakkoluulottomasti. Tango soi jännittävänä, rauhattomanakin, mondeeniin tyyliin kiihkeänä. Tätä mukaan kesäiltaan. ****
Tuija Halmekoski, Anna 14.6.2007 (Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola: Mi Retorno -levyn arvostelu)
Multi-instrumentalistit Johanna Juhola ja Pekka Kuusisto ovat synnynnäisiä performanssitaiteilijoita.
Lauri Otonkoski, Helsingin Sanomat 20.1.2007 (Tapiola Sinfoniettan Sinfonisia Fantasioita Tapiolasalissa)
Haitaristi Johanna Juholan ensimmäinen soololevy on upea. Siltä löytyy taiturillista soittoa, mielikuvituksekkaita sävellyksiä ja sovituksia, huumoria, yllätyksiä, herkkyyttä, persoonallisuuta... Johannan musiikilla on kultaiset reunukset ja aurinkoa matkassaan.
Arja Kangasniemi, Trad 4/2006 (Johanna Juhola: Miette -levyn arvostelu)
Pekka Kuusistohan pystyy vaikka mihin, ja kun viulu ei riitä, otetaan mukaan laulu ja vihellyskin. Kun yhtä nopealiikkeisenä partnerina on Johanna Juhola, musiikissa on parhaimmillaan yllätystä ja välittömän keksimisen riemua.
Juhani Koivisto, Kainuun Sanomat 19.7.2006 (Kraft Kuhmon Kamarimusiikissa)
Joskus käy niin, että ns. superkokoonpanot eivät vain toimi. Kraft puolestaan todisti myöhään lauantai-iltana, että parhaimmillaan kahden äärimmäisen lahjakkaan muusikon yhteistyö voi olla hyvinkin hedelmällistä.
Siitä huolimatta, että Juholan ja Kuusiston duossa on hirmuinen määrä osaamista, musiikki ei missään vaiheessa lipsahtanut soittotaidon itsetarkoitukselliseksi esittelemiseksi.
Kuusisto mainitsi jossakin välispiikissään, että vaikeinta kappaleissa on keksiä niille fiksuja nimiä. Kraftia kuunnellessa tuli mieleen, että näin se varmasti onkin: niin irtonaista ja helppoa soittaminen näytti olevan sekä Kuusistolle että Juholalle. Lavalla ollut lämpö ja esiintymisen ilo välittyivät katsomoon.
Iikka Taavitsainen, Keskisuomalainen 17.7.2006 (Kraft konsertti Jyväskylän Kesässä)
Hän (Juhola) on Kimmo Pohjosen ja Maria Kalaniemen ohella yksi haitarimusiikin suurista uudistajista.
Nyrjähtely kohtaa kauneuden, myrsky tyynen, lapsuus vanhenemisen, hilpeys turhantärkeyden. Tuulahduksia unohtumattomuudesta. Mahdottoman kaunista. *****
Tero Salonen, Anna 15.6.2006 (Johanna Juhola: Miette levyarvostelu)
Johanna Juhola tekee harmonikalle 2000-luvulla saman kuin Maria Kalaniemi 1990-luvulla - eli yhdistää ajassa kieppuvat musiikki-ilmiöt omaksi, tulevaisuuteen kurkottavaksi tyylikseen, joka löytää kuulijoita myös tradpiirien ulkopuolelta. Juholan Miette on vaikuttava soolodebyytti - eri bändeissä hän on vaikuttanut jo vuosia. Osaamisesta kertoo paitsi virtuoottinen soitto ja elävät sävellykset, myös loistava yhteistyö muusikkovierailijoiden kanssa.
Kare Eskola, Rondo 7/2006 (Johanna Juhola: Miette levyarvostelu)
Johanna Juhola kulkee muusikkona ja säveltäjänä omaa tietään ja antaa harmonikalle soittimena uusia kasvonpiirteitä.
Kimmo Mattila, Hanuri 2/2006 (Johanna Juhola: Miette levyarvostelu)
Spontaania energiaa. Musiikki kertoo tarinaa, melodiat pulppuilevat ja sävellykset ovat huolellisesti rakennettuja. Johanna Juholan soolodebyytti on tuore ja hauska.
Tove Djupsjöbacka, Huvudstadsbladet 24.5.2006 (Johanna Juhola: Miette levyarvostelu)